On keskikesä. Käki kukkuu lähipuussa samalla varmalla rytmillä. Niin kaunis, matala ääni, rauhallinen rytmi saa ajatukset rauhoittumaan ja keskittymään tähän hetkeen. Mieli rauhoittuu ja keho rentoutuu kuunnellessani käen kukkumista silmät kiinni.
Musiikki ja erilaiset rytmit vaikuttavat mieleemme ja kehoomme monitahoisesti. Musiikin kuuntelu vaikuttaa ihmisen mielialaan ja vireystilaan ja musiikin avulla voi myös ilmaista niitä. Musiikki on elämys, joka luo tunnelmaa ja herättää niin isojen kuin pientenkin tunteet. Musiikin avulla opitaan kuuntelemista, ilmaisemista ja empaattisuutta. Musiikki auttaa lasta ymmärtämään ja tiedostamaan sekä omia että toisten tunteita.
Musiikki tarjoaa iloa, energiaa ja rauhoittumista. Kaikenikäiset lapset osaavat ilmaista itseään musiikin keinoin, eikä siinä voi kukaan epäonnistua. Se on myös loistava tapa luoda ystävyyssuhteita ja onnistumisen tunteita – asioita, joista hyvä itsetunto rakentuu.
Musiikki auttaa kielen kehityksessä, koska lapset tunnistavat säveliä jo kauan ennen kuin he ymmärtävät sanoja, mutta laulut auttavat lasta muodostamaan äänteitä ja ymmärtämään sanojen merkityksiä. Mieluisat laulut rohkaisevat lasta kokeilemaan sanojen ääntämistä. Laulu on eräänlaista puhetta, ja lastenlaulut ja -lorut valmistelevat lapsen korvia, ääntä ja aivoja puheen oppimiseen. Laulun avulla lapsi oppii ajattelemaan sanoin. Laulujen ja lorujen kuunteleminen kehittää molempia aivopuoliskoja ja myös kuuntelutaidot kehittyvät.
Kun lauluun liittyy liikettä, sanat painuvat lapsen mieleen vielä paremmin ja nopeammin. Erityisesti pikkulapsia musiikki auttaa kehon hallinnassa. Anna lapsen tanssia, hyppiä ja loikkia musiikkia kuunnellessaan.
Lapsi oppii muistamaan niin tekstiä, rytmiä kuin säveltäkin ja näin keskittymiskyky paranee. Musiikin on todettu olevan myös hyvä kivunlievittäjä, joten kun lapsi on seuraavan kerran kipeä, ota hänet syliin ja laula lohduttava laulu.
Lapset, jotka laulavat paljon lapsena, ovat todennäköisesti musikaalisia aikuisenakin. Rytmisoittimet opettavat lapselle rytmiikkaa ja auttavat mielikuvien luomisessa. Yhdessä laulaminen ja soittaminen luovat me-henkeä ja syvällistä yhteyttä toiseen.
Käytännössä musiikkikasvatus Suvikellossa on laulamista, laululeikkien leikkimistä, erilaisten musiikkityylien kuuntelua, soittamista keholla ja rytmisoittimilla sekä liikkumista musiikin mukaan. Vuoden kulku ja perinteiset juhlat huomioidaan musiikkikasvatuksessa.
Tutustuta lapsi musiikkiin jo varhain
– tätä haluamme tuoda esiin myös musiikkipainotteisessa varhaiskasvatuksessa.
Minkälaisia musiikin vaikutuksia sinä olet huomannut itsessäsi tai lapsessasi? Kommentoi alle.
Rentouttavaa keskikesän juhlaa kaikille!